Hän käveli sisään,
katsoi ympärilleen.
Liikkein häpeilevin
keräsi ostokset
siniseen muovikoriin.
Kiireesti kassalle veivät
rikkinäiset kengät,
ja leuka rinnassa hän
laski ostokset hihnalle.
"Kuusi viisikymmentä,"
en osannut muuta sanoa,
kun näin paljaassa ranteessa,
kaksi tappavaksi tarkoitettua,
arpeutunutta viiltoa.
"Kiitos, ja hyvää päivänjatkoa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti