Sinä et ole
täällä enää.
Et enää kulje mukana kouluun.
Et kummittele töissä.
Et ole olan takana, kun luen tenttiin.
Et ole osa tätä loppua.
Et aja enää pihaan.
Et hiivi enää viereen nukkumaan.
Et enää soita vain,
koska
”On kiva kuulla sun ääntä”
Et enää ärsytä, etkä aiheuta
hymyä.
Eikä sinun enää tarvitse arvata,
mikä minua vaivaa.
Me olimme vapaita yhdessä
ja silti
olemme nyt vapaita toisistamme.
Mun mielestä tää on paras niistä, mitä oot tähän mennessä kirjoittanut. Tykkään!
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoista